Pitkästä aikaa blogitekstiä

Blogini on ollutkin hetken aikaa tauolla. Tällä vuosikymmenellä ei ole tullut päivitettyä blogia kertaakaan. Paljon on tapahtunut viimekertaisten päivitysten jälkeen. Esimerkiksi autoa olen vaihtanut kolme kertaa ja Telma syntyi 2012. Sukututkimusta aloin tekemään jo viime vuosikymmenellä ja eihän se vieläkään valmis ole. Toki erilaisia tietoja yhdistelemällä sekin projekti on edennyt ja sentään 1800-luvulle asti ovat Viholaisen perheen esi-isät melko hyvin selvillä. Joitakin sukulaisia olen onnistunut jäljittämään jopa 1600-luvulle asti. Tästä tosin suurin kiitos kuuluu todellisille sukututkimuksen himoharrastajille, jotka ovat tunteja säästämättä tihrustaneet vanhoja kirkonkirjoja. Saana tekee vuorotyötä, joka tarkoittaa sitä että lapset ja minä ollaan keskenämme toisinaan viikonloppuisin. Tänään ulkoistimme ruokailun ja lapset söivät Hesellä ja minä Pizza-Buffassa. Syksyn kuluessa olemme käyneet Luukaksen ja Oton kanssa satunnaisesti Lounais-Hämeen rastin sisäharjoituksissa. Kesän mittaan suunnistimme lähes joka viikko iltarasteilla, vaikka kesä olikin todella sateinen. Myös syksy on jatkunut joulukuun alkuun asti todella märkänä. Vettä tuntuu tulevan taivaalta tauotta. Kuten alla olevista kuvista voi päätellä ei meidän perhettä huonot kelit juuri ole haitanneet, vaan kelien voivottelun sijaan on esimerkiksi leivottu pipareita, hiihdetty putkessa ja risteilylläkin käytiin syysloman aikaan.


Alla olevassa kuvassa (siis siinä kuvassa jossa on karkkia pöydällä) Otto ja ennen kaikkea Telma laskevat Halloween-illan "karkki tai keppos"-kierroksen saalistaan. Telma on jo parina vuotena välttämättä halunnut laittaa noita-kostyymin päälleen ja yhdessä Oton kanssa he ovat kiertäneet suuren osan Vieremän asuntoaluuesta.













Luukaksen tämän vuoden merkittävin kiinnostuksen kohde on ylivoimaisesti olleet traktorit. Traktoreita on käyty katsomassa miltei joka viikko Hankkijan pihalla ja tietenkin Kari-Paapan traktoria Luukas pääsi jopa ajamaan! Se oli varmaankin syksyn 2017 kohokohta.

Kesä vauhdissa

Kyllä se vaan tämäkin kesä lähti käyntiin. Oikeastaan lähti vissiin liian kovaa käyntiin viime viikolla, koska lämpö tai oikeastaan helle loppui parin mahtavan päivän jälkeen ja sitten olikin muutaman päivän pieni jääkausi. Tällä viikolla kelit ovat suosineet erilaisia urheiluita kuten Suvi-iltaan reenaamista ja pesäpalloa. Luukas osui lähes joka kerta palloon! Taitaa olla poika perinyt palloilugeenejä joltain suunnalta?

Kesän ykköslaji on kuitenkin ties monettako kertaa MÖLKKY. Iskä ainakin tykkää kiljahdella riemusta antaessaan joskus muidenkin voittaa.






Mitäs muuta tässä on tapahtunut. No ainaski ekat uudet perunat on syöty ja käyty Nellyn synttäreillä Tammelassa. Näistäkin tapauksista muutama kuva.



Ja kaaakku nimittäin maistui! Mutta onhan äitsyli-Lotalla rautainen kokemus paakkelsien pyöräyttelyistä. Hyvää Synttäriä vielä kerran Nelly!

Kesäkelit

Perkules kun nää kuvat ei suostuneet tällä kertaa menemään tarinan etenemisen kannalta loogisessa järjestyksessä. Eli jos haluat katsella Viholaisen perheen kevätkertomusta aikajärjestyksessä aiemmista tapahtumista nykyhetkeen eli aikajanalla vasemmalta oikealle niin aloita alalaidasta. Mikäli et ymmärrä mitä edellä on kirjoitettu tai et osaa lukea niin katsele kuvat ihan miten itse haluat.




Mutta sitten aloitetaan. Tälläisiä riemun hetkiä koki Otto-Aaron Oskari eilen syödessään tortelliineja ja jauhelihasoossia.





Kummityttömme Miisa oli vierailulla ja oikein yökylässä eliskäs kunnon visiitillä alkuviikosta. Hauskaa riitti serkkupoikien kanssa telmiessä, mutta valitettavasti vierailu meni hieman pipariksi yöllä. Tapahtumat alkoivat Miisan nähtyä vierashuoneessa Kettu Repolaisen ja Mato Lierokaisen. Arvaahan tästä jo yksinkertaisempikin lukija että moiset näyt saattoivat johtua vain Pöpö Virusmuksesta. Ja seuraavana päivänä valkotakkinen kansanparantaja diagnosoikin pipin joka nosti myös kuumeen.






Luukas Onni Viljami on käynyt koko kevään ajan iskän ja Mamma Miian kanssa Hipporasteilla. Viimeisin palkinto olivat Dominopalikat. Niitten kanssa on kiva pelata.




Äitienpäiväpöydästä ei ruokaa puuttunut! Jumaleissöns, mutta meidän perheessä on turvottu kevään aikana äiteen kiskoessa yhä uusia herkkuja kainaloistaan!!!


Kukku mikäs se siellä ON?





Ja nyt on kelien kunniaksi pidetty kesälomaakin. Mitäpä niillä keleillä tekee, jos vain sisällä nyhjää?

Äitienpäiväkorttia ihmettelemässä. Luukaksessa virtaa aito taiteilijaveri.

Kevättä rinnassa

Mikael möyhentää pizzaa hiihtokauden päätöksessä. Sitten reeniä kans ettei lihota pelkästään!

Tarjoilija! Seuraava ruokalaji! Lisää ruokaa mylvi mumma!


Ei siellä omassa sängyssä ja yksin viitti aina olla kun muilla on yhteistä kivaa niin minäkin tulen. Ei kerrota äiteelle!



Poijjaat virtuaalisen aktiviteetin parissa.


Vapaamatkustaja Otto Suuri.

Kevät talkoissa tuuli niin paljon, että tairettiin saada räkätauti.

Otto on hyvällä tuulella heti aamusta.


Vähän lisäselvitystä vielä ylempiin kuviin:

Viime kertaisen blogituksen jälkeen ovat lumet lähteneet ja paljon muutakin keväistä tapahtunut. On aloitettu pyöräilykausi ja pihatöitä on tehty. Sitten ollaan käyty Aksun synttäreillä.

Eilen Luukas oli elämänsä ensimmäisillä Hipporasteilla. Luontevaa jatkoa Hippo-hiihdoille. Katsoppa kuvia edellisen kappaleen tapauksista ettei tarvitse hiki hatussa kirjoittaa.

Kevään hurmaa

Blogittajat on olleet talviunilla, mutta nyt alkaa olla kevättä rinnassa. Tänään oli hieno keli.

pihalla on liukasta etenkin saappaat jalassa.

Takapihalla on lunta yllättävän paljon vuodenaika huomioiden.

Hippohiihdot

Koko viikko ollaan iskän kanssa hiihdetty ja voideltu suksia. Tämän päivän Hippohiihtoja odotin kuin kuuta nousevaa. Tämä siitä syystä että haluan saada hiihtopokaaleja, mitaleja ja numerolappuja.

Into kilpailemiseen oli niin palava että Hippohiihtojen lisäksi osallistuin vielä Kaikulan kansainvälisiin iltahiihtoihin joissa oli huomattavasti pankin kisoja paremmat palkinnot. Ja seuraavaksi hieman kuvamateriaalia päivän hiihtoriemuista.































Niin ja ne kaikkein tärkeimmät eli tulokset. Nehän kuitenkin ne tärkeimmät on. Jossiteltavaa jäi kisan kulusta jonniin verran. Eräs jossittelun aihe oli pieni lähtönumero ja hiihtokisassahan on perässä lähtijöillä tunnetusti etu.

Synttärit ja paljon muuta

Parin viikon tauko blogituksessa on aiheuttanut varsinaisen uutistulvan. Yritetään siis kertoa mahdollisimman paljon jutuista joita on tullut tehtyä viime aikoina. Aloitamme kuitenkin tämänkertaisen lähetyksemme hampaidenpesulla, koska on ilta ja hampaat pitää pestä ennen nukkumaan menoa. Tosin tuossa rappukuvassa ollaan vasta matkalla yläkertaan. Mutta oikealla tiellä ollaan siis!















No tuo toinen kuva jo osoittaa että kyllä hampaat ovatkin meillä päin hyvässä hoidossa. Hieman kärsimykseen viittaava ilme ei kuitenkaan ilmennä sen suurempaa tuskaa vaan kyse on keskittymisestä vaativaan suoritukseen.


Otto esitteli seuraavaksi minkälaisessa kopissa on mukava yönsä viettää. Huomaa viihdykkeiden suuri määrä. Äidin huomautus: aitaamaton nukkumispaikka ei ole mahdollinen yksilön vilkkaista elintavoista johtuen. Sivullisia kehotetaan välttämään aitauksen lähellä liikkumista mm. lentävistä kassakoneista johtuen.








Sitten tämän viikonlopun tapahtumiin. Tänään käytiin Maisa-serkun synttäreillä. Ja olihan siellä Miisa ja Mallakin joiden kanssa Otto-Aaron tulikin hyvin juttuun. Maisan kakussa oli hieno Hello Kitty-kuva!!!

Mitäs muuta. No ensi viikko ollaan vielä Maisan ja kumppaneitten kanssa samassa hoidossa ja sitten Sitakka tekeekin campäkin synttärireissunsa jälkeen.